Jokainen harmaa aamu
istutaan bussissa
eikä katsota ketään
eikä mitään
ja ihmetellään miksi on niin sumuista
ettei näe edes omaa nenää
vaikka sitä voi nyrpistää
katujen miehen hajulle
joka tulee vierestä
kun ei ole rahaa kulkea omalla autolla
tai on liian laiska pyöräilemään
mutta mistä se on saanut rahat
istua tässä samassa bussissa
jossa minä uneksin
minä minä minä minä uneksin
olemattomista
hetkistä
jotka eivät ole täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti