Tämä vartaloni

vihaan
 tätä vartaloani
jota olen rääkännyt, kiduttanut ja
         kuihduttanut
vuosikausia
inhonnot ja kantanut
   täynnä häpeää ja kauhua
    muutoksen pelkoa
  paikalleen jäämistä
tähän vartalooni
joka vielä kerran
  pettää minut
jolta en enää odota mitään
  jolta en enää pyydä mitään
jota en koskaan
   koskaan osannut rakastaa
sellaisena kun se on.

Rakastua

 Uskalsin
siinä hetkessä
askeleessa tyhjään
minua kannattelit

siinä hetkessä
 yhdessä henkäisyssä
minua kannattelit
 sinuun ihastuin

yhdessä hetkessä
epäilys tiessä
sinuun ihastuin
kovasti rakastuin

epäilys tiessä
askel tyhjään
kovasti rakastua
minä uskalsin



 

Oodi syksylle

Oi, sinä pimenevä aika
sienimetsien taika
ja lämmin,
         pitkähihainen paita

 sunnuntai sateinen
eteinen kurainen
minä rauhaa kaipaava
            ja uninen
melankoliaa lainaava
vaivaava, nuhainen ja räkäinen
likainen ja äkäinen

oih, sinä syksyinen
tunne omituinen
 joka vuotinen.

Salla

Kirjoittelin ystäväni Sallan polttareissa hänestä näin

Juostaan Tammen metsässä
helmat hulmuten
pellavapäinen tyttö
hyppää yli esteiden
ja kannustaa minua
kun nauru kiirii edelle
aina surujen jälkeen.

Mustasukkaisuus

Ihosi alle
kaiverran pieniä käytäviä
joihin vain minä mahdun
täytän sinut kokonaan
      itselläni
sisältä ja ulkoa
tarvitset minua.

Näkemättä mitään

Helpompi olla
näkemättä mitään
hyvää tai pahaa
yhtään mitään

näkemättä mitään
tuomitset minut
yhtään mitään
en tunne enää

tuomitset minut
minäkin sinut
en tunne enää
läheltäni ketään

läheltäni ketään
en ottaisi tähän kehään
 vain sinut
 kun kanssani tässä
kuitenkin kidut

Kumpi meistä

Kumpi meistä
luovutti ensin
astui pois päin
kun olisi pitänyt koskettaa


luovutti ensin
väisti katsetta
kun olisi pitänyt koskettaa
suudella kasvoja

väisti katsetta
lopulta kumpikin
suudella kasvoja
emme enää voinneet

lopulta kumpiki
astui pois päin
emme enää voinneet
toistemme olla