Ruosteen punainen

Ruosteen punainen
käytössä kulunut.
Muhkurainen, hakattu, taottu!
Silvelty, hivelty, kutiteltu!
Tuttu ja joka puolella,
minun.
Ja sinun.
 
Tunneruno syksyltä 2009.

Nuoruus

Juostaan yhdessä
maailma ääriin,
pian hukutaan
toistemme ääniin.
Pidetään omilla
käsillä kiinni,
eikä nähdä muita!
Kiljutaan ilomme ilmojen halki
kun kaiussa kaipaus liittomme sulki,
Eikä me vanheta koskaan! 


P.S Etsin uutta kotia, menetän hermoni tähän järkyttävään bloggeriin!
 

Ei armoa

Ei armoa pettäjälle
piikkilangan punojalle
surun manaajalle,
joka otti mitä tahtoi
taittoi kappaleiksi
siroitteli sateeseen
satojen askelten pantavaksi.

Ei armoa pettäjälle!

Jonka jälkiä

kukaan ei voi enää kulkea

jonka jälkiä kukaan ei voi enää korjata.

Facebook status uusioruno

Tämän naisen loitsu

Sidon sinut sisälleni
syvälle sydämen suojaan.
Liitän loitsuin luokseheni
haluamaan halukkaasti.
Nuoran punon nuolemalla
sisällesi sijoitan sen.
Riivaan sinut riiaajaksi
rajuksi rakastajaksi.
Kaukomailta kaipaamaahan
rinnoilleni rientämähän.
Tämän naisen naimajaksi
omaksesi ottajaksi.
Suljen sinut sisälleni
sydämeni syövereihin.

Kalevala mitan tuntemerkkejä ovat ainakin seuraavat; kahdeksan tavua samalla rivillä, usein käytetään alkusointua (va-ka van-ha väinämöinen)ja asiat sanotaan usein kahdesti, mutta eri tavalla.

Puolivuotta

Sinä kuorit minut kuin banaanin
sivu kerrallaan niin
että olen edessäsi aivan paljaana.

Älä mee, voisin kiljua
kun lähdet taas kauaksi etelään.
Ja kun ikävä lyö minua
sisältä kovaa kuin vasara.
Älä mee.

Voin nähdä sinut taivaalla
loistavan afrikantähtenä
mutta en voi
sinua enää tuntea.

Etkö ymmärrä,
että olen kuin kypsä hilla
sinun poimittavaksi.
Pohjoisten soiden punainen tähti,
joka on jo sinun.

Tule jo,
älä jätä minua yksin talveksi!
Älä anna minun jäätyä!

Älä mee, voisin pyytää
rukoilla
joka kerta kun lähdet.
Sen sijaan vedän
ylleni taas kuoret
ja istun suimuisella pohjoisen suolla
ja odotan, että tulet.

Tulet, poimit ja kuorit minut taas uudelleen.

Kirjoita ensimmäinen sana, mikä sinulle tulee mieleen seuraavista sanoista; aika, hedelmä, laulu, joki, työkalu, ammatti, peli, väri, vuodenaika, ruoka ja tuttuhenkilö. Kirjoita sanoista teksti/runo. Saat lisätä ja poistaa sanoja.

Suo

Suo sirottelee sisäänsä
kallion valuttamia hetkiä,
joita polkumme raastoi
ja piikkiset oksat koulivat.
Suo syö hitaasti hetket
joita vain usva uskalsi kuunnella.

Kirjoita toiselle puolelle paperia metsään liittyviä substanttiiveja. Kirjoita toiselle puolelle keittiöön liittyviä verbejä. Yhdistä substanttiiveista ja verbeistä sanapareja ja kirjoita niistä runo/teksti.

Nuorallatanssija

Kuinka olla oma itsensä
kyyninen, lässyttävä tai kiihkeä?
Sillä en halua tämän hetken
olevan huomishetken
viimeinen uuvuttava rakkaus.
Annan jonkin asian
kuolla sisälläni
ja niin
kivisten talojen raunioille
syntyy uusi nuorallatanssija.

Uusioruno. Valitse lukemistasi runoista sinua miellyttävät, koskettavat tai muuten vain tekstistä nousevat sanat ja lauseet. Kokoa niistä uusi runo, saat muokata, vaihtaa järjestystä, poistaa tai/ja lisätä uutta.

Elämä

Pakerra, puurra, pelastu!
Yritä yksin ylittää
oman onnesi ojien
suuret sieluttomat surmat.

Jokaisen rivin sana alkaa samalla kirjaimella. Ensimmäisen rivin jälkeen rivejä täytyy olla yhtä monta kuin ensimmäisessä lausessa sanoja. Anna nimeksi viimeisen sanan vastakohta.

Syksy

Vain puiden lehdet
lentävät sinne asti
ikäväni luo.

Haiku

Ruma

Räkä valuu pitkin itkuista naamaani,
eikä edes auringon säde
osu siihen pimeyteen missä olen.
Lihava, hoen mielessäni,
lihava, läski,ruma!
Et sinä halua minua,
eikä haluni aalto kosketa enää sinua.
Olen sinulle enää likainen uni.

Kirjoita viisi mielestäsi kaunista sanaa ja viisi mielestäsi rumaa sanaa. Sekoita (ryhmässä) rumat sanat keskenään, samoin kauniit sanat. Nosta kolme (neljä/viisi) sanaa kummastakin ja kirjoita teksti niiden perusteella.