torstaina, heinäkuuta 23, 2020

Oppimistehtävä #1a

Voisin ajatella olevani kovin diginaativi ja näppärä sosiaalisen median käyttäjä, mutta olenko sittenkään?

Ensimmäisenä, juuri tämän saman, blogini perustin jo yli kymmenen vuotta sitten. Silloin oli selkeästi muotia pitää päiväkirjamaista blogia ja tämäkin blogi on vielä alkuperäisasussaan hyvin taattua 2010 luvun alkua! Ennen tätä, vuosituhanteen vaihteessa roikuimme KISS FM chatissa ja Ircissä päivät pitkät ja teimme omia kotisivuja, joiden vieraskirjoihin kävimme kirjoittamassa omistajalle terveisiä. Omani taisivat olla hyvin saman henkiset kuin nämä innokkaan bassoharrastajan 1998 perustetut sivut http://www.jiihootabs.com/, joita muuten päivitetään vieläkin aktiivisesti! Voisiko enää olla hipsterimpää? Omissani oli muuten taustana avaruus ja fonttina keltainen Comic Sans. Sivut ovat ansaistusti hukkuneet jonnekin internetin sokkeloihin. 

Teen tällähetkellä opinnäytetyötä aiheesta Digidiakonia- korona kevään aiheuttaa digiloikka diakoniatyössä ja välillä tuntuu että painin samojen asioiden kanssa, joita elin itse läpi jo 20 vuotta sitten. Opinnäytetyössämme haastaltavat miettivät ja pohtivat, voiko yhteisöllisyyttä luoda netin kautta, miten saada aikaan toimivaa vuorovaikutusta ja keitä ovat ne asiakkaat jotka nykyään löytyvät netistä? Nuoruutensa 2000 luvulla viettäneestä nämä ovat osittain hassujakin mietteitä, sillä meille jotka silloin pelasivat, ircasivat tai muuten viettivät aikaansa netissä, nämä asiat ovat jokseenkin itsestään selvyyksiä. Tuntuu, että elämme nyt uutta heräämistä mitä tulee internetin yhteisöllisyyteen. 

90-luvun etsikko vaiheen jälkeen siirryimme Irc-galleriaan, tuohon suomalaisten Facebookiin joka oli aikanaan kova juttu! Yhtäkkiä kaikkien tuttujen Irc kavereiden kuvat olivat kaikki samassa paikassa. Harmi että Irc-galleria jäi Facebookin jalkoihin ja taisin poistaa oman Irc-galleria tilini lopullisesti 2000-luvun puolessa välissä Facebookin jyrättyä sen aseman. Facebookissa olin kyllä jo ennen sinne kirjautumistani, sillä löydyin useammista ystävieni kuvista ennen kun varsinaisesti liityin itse alustalle. Facebookin käyttö on muuttunut kovasti tänä aikana ja rinnalle on tullut erilaisia somealustoja jotka ovat vieneet joko Facebookin tilaa tai luoneet uutta yhdessä sen kanssa. Aluksi vierelle tuli Facebookin Messenger, jota ennen käytössä oli Microsoftin saman tyylinen ohjelma MSN Messenger eli suomalasittain Mese. Vieläkin kun joku puhuu mesestä tulee mieleeni auttamattomasti tämä vanha ohjelma, jossa taisin ensimmäistä kertaa käyttää : ) hymiön  sijaan 😀 hymiötä. Onkohan tämä ensimmäinen merkki siitä, että somekelkka menee liian lujaa ja kyydistä tipahtaminen on lähellä? 

Facebook on ikäpolveni somealusta, samoin kun kuvien ja videoiden jakamisen kuningas Instagram. Ne ovat auki älykännykässäni koko ajan, kuin myös työkoneella ja Ipadilla. Ne ovat jatke minuudelle ja yksi uusi olomuoto lisää. Enkä ole ainoa, vaan olemme kaikkia yhä enemmän ja enemmän diginä netissä koko ajan ja missä vain. Siksi olisi hassua, jos diakonia työ ei olisi siellä missä ihmiset ovat.

Digitaalisuus antaa diakoniatyölle hurjasti uusia mahdollisuuksia kohdata ihmisiä, joiden tavoittaminen muuten olisi hankala. Erityisesti nuorten aikuiset, masentuneet ja sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa kamppailevat ihmiset saattaa tavoittaa digisti huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin. Asiakkaan ei tarvitse poistua kotoa, mutta häneen pystytään kuitenkin luomaan häntä tukeva suhde. Digisti tehdyssä diakoniatyössä todella tavataan asiakas hänen omassa ympäristössään. 

Alussa kirjoitin, että voisin kuvitella olevani diginatiivi tai näppärä somen käyttäjä, mutta todellisuudessa tunnen kokoajan tippuvani kehityksen kärryiltä. En ole suveneeri Snäpchätin käyttäjä, mutta sentään tiedän kutakuinkin mikä se on. Intsagramini on viimeisen vuoden aikana täyttynyt TikTok videoista, mutta itse palvelu on minulle vielä vieras. Nuoret eivät enää ole siellä missä minä, vaan liikkuvat alati muuttuvan sosiaalisen median kentällä paljon vikkelämmin kuin minä. 

TikTok näyttää olevan ketterä ohjelma, jossa pystyy tekemään 15 sekunnin mittaisia videoita, joita pystyy editoimaan ja lähettämään muille. 15 sekuntia on muuten suunnilleen se aika, johon nykyiset sosiaalisen median käyttäjät jaksavat keskittyä, pidemmissä videoissa katsoja herpaantuu. TikTok on saavuttanut suuren suosion ja näyttää oman ystäväpiirini mukaan valloittavan myös omaa ikäluokkaani. TikTok videota pystyy jakamaan muilla alustoilla mikä takaa videoille enemmän katsojia. Ja niitähän me haluamme, seuraajia ja tykkääjiä. Olisi mielenkiintoista ja hauskaa päästä tekemään digidiakoniaa, etsivää työtä kevyin ja hauskoin videoin vaikkapa TikTokin kautta!




Ei kommentteja: