Synninpäästö

Tuhat sanaa toivosta
luvatuista elämistä
hetkistä
           kadonneista
 sinusta luetuista
koko elämästä.
Huuda, kilju, sanoilla lyö
rankaise
        edes jotenkin
tästä nautinnosta
hiljaisesta sydämestä
täynnä asioita
jotka eivät
sinulle kuulu.

Joulupöydän rauha

Kiivetä Everestille

ilman lisähappea

on kuin olla tässä

         pöydässä

jonka tunnetaan nimellä

        ota lisää ota lisää

jossa yksikin pala

mummon lihapullia

saa minut tukehtumaan

niin kuin hapettoman

rohkean, vahvan

kiipeilijän vuorella

vuosien valmistautumisen jälkeen

edessä vain syvä jäinen kuilu

ja mummon syyttävät silmät.

Hyvää joulua. Tämä runo on myös kurkistus Projektiin.

Kuva

Kouraisu syvältä sisimmästä
eikä tässä kuvassa
meistä maalatussa
 ole enää muuta
kun siniharmaat  miehen silmät
 ja kasvot täynnä halua
vahvojen käsien syleilyssä
 unohdan kokonaan
ettei minun kuulu olla
tässä mukana.

Seitsemän naista

rikkinäisen peilin sisällä

seitsemän epäonnen naista

ei näe itseään

ei ketään

kuule edes huokausta

oikeiden äänien

sisällä rikkinäisten peilien

elää vankina

omassa mielessään

seitsemän epäonnen naista

 Olen ollut hiljaa pitkään. Käsillä on ollut Projekti, josta ehkä lisää ensi keväänä, ainakin jossain muodossa.

Kahdella kädellä

Joskus kasvoin
aina ylöspäin
nopeammin joka päivä
nyt
joka vuosi
vanhenen vain 
yhtenä päivänä
odotaen
että onnittelijat tietävät
    halata tulee aina kahdella kädellä!

Yhteys

Jo pelkkä ääni
heitti minut ympäri

ja sanat jotka kuulin
    omat sanani
asuivat sinun kielelläsi
kaikuivat
sinun suustasi

sellaiset asiat
jotka löytyvät
   vain
  sielun takaa
näykyivät silmiesi väreistä

sävelet ympärilläni
viisaat  nuotit
haavojen päällä
turvassa oikeissa sanoissa.


Vierelläni istui Leena. Tunnista toiseen ja kannusti!

Narttu vai neitsyt?

Kerran kuussa

toinen alkaa ulvomaan

hiljaisuuttaan seinille

Narttun lailla vaatii

omia oikeuksiaan

ollakseen

nainen

Senkin kuitenkin salaa

pimeässä

syntinsä kanssa

häpeästä valuen.

Aamukaste

Napsautat päätäsi
aina vähän kallelleen
kun katselet
minua aamun kosteudessa
helmet otsallasi
kädet etsien kotia
vartaloni mutkista.

Mielipaikka

Lokkien kiljunta korvissa huljuttelen varpaitani rannan kivillä. Toivottovavasti lokin tähtäävät ammuksensa viereiselle kivelle eivät minun päähäni. En minä niiden poikasta halua.

Kolme saarta näkyvissä, edellisenä kesänä uin jokaiselle. Vierellä äiti souti huolissaan jaksanko, vaan jaksoinhan minä. Talvella kävellään kaikki ympäri ja piipahdetaan saareen. Nuotio päälle märillä puilla ja liian musta makkara suuhun. Minttu kaakaon seassa on isän viinakaapista, ei suklaapatukasta.

Tästä rannasta saan kahlata pitkään ennenkuin voin uida. Kuva vedenpintaa vasten on vasemmistolaisen näköinen, suoraan 70-luvulta. Täynnä maanläheisiä värejä, marimekkoa ja murrettua oranssia.

Renkajärvi, minun järveni. Miksi ihmeessä sitä kutsutaan renkaaksi, kun se on aivan selvästi pitkulainen?

Tarkoitus on kertoa mielipaikastaan, harjoitus on syksyn kirjoittajakurssilta. Vieressäni kurssilla istuu usein kirjoittaja, jonka tekstit ovat upeita ja hyvin eri sävyisiä kuin minun ja jonka tekstit savat minut aina nauramaan. Päätimme erään kerran jälkeen kopioida seuraaviin teksteihin toistemme tyylit ja tässä on tulos.

Iholla

Tuhansien tuntien
huutoa kiinni
kuromme
             sidomme

        toistemme käsiin
laskemme äänen
     huudosta käheän
halusta humaltuneen.

Taipumanton Tanka

Ei Ei Ei Ei Ei
Osaanko mä sanoa ei?
Saanko sanoa ei?
Valmistaudun huutamaan
Ääni hukkuu tuuleen, ei.

Minkä teit

Sidon sinun sisuksesi
survon sielun syvänteihin
taon teot tajuntaasi
säteilemään silmistäsi
lupauksesi lukemaan
ulospäin paistamaan
tyhjät sanasi soimaan
suloisessa sävelessä
pitkin paksua päätäsi.

Runoilijan helvetti

Edessäni on
runoilijan helvetti
uusi muistikirja
täynnä tyhjiä sivuja

valmiina vastaanottamaan
satoja kertoja
sanottuja sanoja

ja pää
joka ei ymmärrä
että ajatella voi
yhdelläkin kädellä.

Minihameiden Manifesti

Kyllä minulla on oikeus

päättää itse

hameen helmani korkeus!

Olin sitten

lihava taikka laiha,

oli hameeni

oma taikka laina

on sitä aivan turha paheksua

jos itse siinä haluan paleltua!

Koska minihame päällä

näytän hemmetin hyvältä

ihan joka säällä.

Kyllä minulla on oikeus

päättää itse

hameen helmani korkeus!

Oli helma mini taikka maksi

ei se tee minua

yhtään pahemmaksi

vaan sinun katseesi

se muuttaa

vähän tyhmemmäksi.

Kyllä minulla on oikeus

päättää itse

hameen helmani korkeus!

Sillä vain hetken aikaa

minä tarvitsen enään

minin taikaa

ja enemmän karttuu vuosia

alan löytämään itsestäni

uusia puolia

eikä minihaameeni

ole enää ainoa

pikku paheeni.

Tämä nainen

Tämä nainen
tämä tyttö,
mistä alkaa nainen
mihin loppuu tyttö?

Nämä jalat
nämä kädet,
kuka kertoo
elämän salat?

Nämä huuhet
tämä suu,
kuka niihin
rakastuu?

Oma mieli
terävä kieli
Älä siinä neuvo!
Löydän kyllä
oman tieni.

Taistelu

Sulje se suu
en
suostu
sulje suu
en
kyllä suostu!
Sulje
en vaikka
ajatuskaan ei enää
kulje.

Voitokkaina öinä

Hiljaisena nauraa
korkojeni kopina.
Nimeäsi noituu
ajatusteni ropina.
Naamojemme välissä
roihuaa
raivoava kapina.
Sinä saatanan apina,
voisitko jo tajuta
en mä tähän hajoa!

Teiniuhmaa vuodelta 2000!

Ruosteen punainen

Ruosteen punainen
käytössä kulunut.
Muhkurainen, hakattu, taottu!
Silvelty, hivelty, kutiteltu!
Tuttu ja joka puolella,
minun.
Ja sinun.
 
Tunneruno syksyltä 2009.

Nuoruus

Juostaan yhdessä
maailma ääriin,
pian hukutaan
toistemme ääniin.
Pidetään omilla
käsillä kiinni,
eikä nähdä muita!
Kiljutaan ilomme ilmojen halki
kun kaiussa kaipaus liittomme sulki,
Eikä me vanheta koskaan! 


P.S Etsin uutta kotia, menetän hermoni tähän järkyttävään bloggeriin!
 

Ei armoa

Ei armoa pettäjälle
piikkilangan punojalle
surun manaajalle,
joka otti mitä tahtoi
taittoi kappaleiksi
siroitteli sateeseen
satojen askelten pantavaksi.

Ei armoa pettäjälle!

Jonka jälkiä

kukaan ei voi enää kulkea

jonka jälkiä kukaan ei voi enää korjata.

Facebook status uusioruno